Keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017. Olohuonettamme on kohtalaisen pitkään asuttanut harmaa sohva. Sohva on kestänyt kaikenlaista ja nähnyt niin opiskelijapariskunta-arkeamme sekä myöhemmin kolmihenkiseksi kasvaneen lapsiperheemme ensivuodet. Kaikkein lähtemättömimmän jäljen siihen ovat tehneet kuitenkin kissapetomme, kirjaimellisesti. Seuraavana vuorossa olikin sommittelua ja suunnittelua. Pian liinat löysivät oikeat paikkansa.

Koulutehtävänä syntyi omakuva-nukke erilaisine vaatekertoineen. Vartalon simpsoninkeltainen sävy löytyi keskeneräisestä lasten collegepaidasta, jonka nappasin taloyhtiön kierrätyshuoneesta joskus kun meidän lapset olivat tuonkokoisia. Vaatteiden trikootilkut ovat samalta aikakaudelta. Älä koskaan heitä mitään pois. Peffaan sujautin sukkahousunterän, joka oli täytetty kuivaherneillä, niin että nukke istuu napakasti pöydänreunalla. Ja mikä oli lopputulos? Kuutioi porkkana ja.

Kirjoittelin kesäkuun lopulla meidän vierailusta Rauman Merimuseoon. Merimuseon yläkerrassa oleva laivasimulaattori oli kuitenkin tuona päivänä kiinni ja meille luvattiin,. Että tottakai saamme tulla simulaattorin testaamaan sitten toisella kertaa! Eevi varsinkin olikin jo kovasti odottanut ja pari viikkoa sitten ehdittiin viimein uudestaan Merimuseolle! Laivasimulaattorissa saa siis kokeilla millaista olisi ohjata oikeaa laivaa. Kesän, tai no .

Näetkö kuvassa sinimustan vai kultavalkoisen mekon? NO EN TIIÄ MUTTA EN AINAKAAN SOPIVAA! Kaivelin .

Viikonloppukin tuntuu taas viikonlopulta, kun arki on alkanut. Loman rauhallisten päivien jälkeen työpaikan säpinä uuvutti ja illat olivat täynnä ohjelmaa. Lisäksi aloitin tällä viikolla työpäiväni poikkeuksellisen aikaisin, jotta sain joustettua aikatauluissa esikoisen ensimmäisenä koulupäivänä. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan illalla tajunnut mennä yhtään sen aikaisemmin nukkumaan. Iina - Life in order. Vuodet todellakin ovat viime aikoina lyhentyneet.

Elokuun alennusmyynneissä rekit alkavat tyhjentyä ja koot loppua. Mekin olemme aika tehokkaasti kantaneet kassoille punaisin hintalapuin varustettuja tuikitarpeellisia juttuja kevättakeista talvivaatteisiin ja lempifarkkuihin.

Se tervehtii meitä aurinkotanssilla, mielettömien valojen, hattarapilvien ja taivaansinen kera. Se tuoksuu, näkyy, kuuluu ja tuntuu. Auringonsäteitä ja ukkosmyrskyjä, luonnonkukkia ja metsäneläimiä, hymysuita ja paljaita varpaita, auringonnousuja- ja laskuja, ilonkiljahduksia lähellä ja kaukana, liplattelevia aaltoja ja luonnon laulua. Kaikkea ihanaa ja vielä enemmän. Sydämellisesti tervetuloa heinäkuu! No siinä me sitten köllöteltiin oma hetke.

Heipat täältä osittaisen arjen keskeltä! Aika monta päivää on päiväkodin harjoittelua takana ja ensi viikosta lähtien Kolmosen pitäisi alkaa yrittää olla hoidossa ilman että mä tai Siippa ollaan mukana. Hoitoaikaa pidennetään pikkuhiljaa, huomenna aloitetaan kahdesta tunnista. Mä olen enää ensi viikon kotona ja sitten alkaa mullakin työt. Ymmärtääkö ne yhtään mun huumoria? Siippahan luonnollisesti on ollut paikalla ihan.

Lontoon-matkan aikana minulla alkoivat menkat ja ostin ensimmäisestä kaupasta nopeasti paketillisen Always-siteitä. Luulin ostaneeni ihan tavallisia siteitä, mutta pian kaupasta poistuttuani ihmettelin, miksi koko käsilaukkuni. Käytän hajusteettomia tai mahdollisimman miedosti hajustettuja dödöjä, jne. Kuukautiset eivät mitään hajuhaittoja aiheuta normaalitilantees.